Ei teho nouse lineaarisesti. Tuolla Ari-Pekan sivuilla on aika hyvä selitys siitä miksi näin on ja tuo kaavio antaa graafisen esityksen asiasta.
9000 kV konehan pyörii jo 2S-lipolla liki 70 000 rpm. Vaikka vaihtaisit 3S-akun, niin et voi kierrättää konetta enempää kuin se kestää ja 540-kokoiselle moottorille tuo 70 000 on jo järjetön nopeus. Alkaa roottorista häviämään magneettisuus ellei magneetit lähde kohti kannun reunoja sitä ennen. Toki poikkeuksia on, mutta kalliimmissa koneissa. Noparihan pätkii virtaa jopa satoja tuhansia kertoja sekunnissa siten, että se antaa kyllä moottorille sen jännitteen mikä akusta tulee, mutta hyvin lyhyinä jaksoina ja siten esim. 2S:llä ajettaessa jännite vaihtelee nopeasti kuormitettuna noin 7,4 V ja 0 V välillä. Kun virta päällä - virta pois -jaksojen keskinäistä kestoa muutetaan saadaan keskimääräistä jännitettä säädettyä halutuksi. Siten syntyy portaaton kaasu (ja jarru). Moottorin kannalta kaasu on siis on/off-tyyppinen, mutta muutos on niin nopeaa että vaikutus on sama kuin jos jännitettä säädettäisiin. Samaa tekniikkaa käytetään muuten esim. hehku- tai halogeenivalojen himmentimessa.
Milläkö perustein virta ja teho kohtaavat MM:n kestorajan kannalta tarpeeksi myöhään. No lähdetään siitä, että kun tuo yhdistelmä kokemuspohjaisesti toimii, niin näin täytyy käydä ja se teoria tulee siitä että kun jännitettä kasvatetaan, virta laskee. Sitten jossain kohtaa mukaan tulevat moottorin sisällä sähköiset ilmiöt, jotka heikentävät hyötysuhdetta ja suurempi ja suurempi osa ottotehosta muuttuu lämmöksi, eikä enää lisää moottorin antotehoa. Antoteho on paras sillä kierrosluvulla, jolla moottorin hyötysuhde on paras. Tämä vaihtelee moottorityypeittäin ja pientä mittalaitteilla havaittavaa vaihtelua on ihan yksilöittäin.
Vielä tuosta jännitteen kasvattamisesta että jos oletaan että moottori kestäisi rajattomasti jännitettä ja teho kun todellakin alkaa lasketaan huipun jälkeen jännitettä kasvatettaessa, niin jossain vaiheessa jännitteen lisäyksen kasvattama ottoteho menee kaikki lämmöksi, eikä pyörimisnopeus kasva lainkaan. Periaatteessa sen jälkeen jännitteen lisäys alkaa laskea kierroslukua, mutta käytännössä taitaa moottori kuin moottori olla jo vainaa tuossa vaiheessa.
Mittauksesta vielä, niin loggerilla voi mitata ottotehoa, mutta ei antotehoa tai hyötysuhdetta. Antotehon mittaamiseen tarvittaisiin dyno ja nuo kaksi tehoa mittaamalla saisi myös moottorin hyötysuhdekartan. No vaan etenkin isommat dynot aika hintavia.
.jpg){kind=logo}
