Ensimmäisen päivän unli ajettiin yleisöystävällisimmällä paikalla. Paikka oli ns. ohikulkutiellä itse varsinaiselle hiekkastadionille, jolta nähtiin 1/1 kisaa.
Pätkät oli suhteellisen haastavia lyhykäisyydestä huolimatta. Jokaisen pätkän loppu oli teknisesti haastava.
Omalta osalta kilpailu onnistui hyvin. Nightslayerin kääntö ja takajousituksen surkeus ei haitannut menoa merkittävästi.
Jokainen pätkä meni päälle, joka oli tältä kaudelta omalta osaltani kovin kokonaissuoritus ja paras voitto.
Anubis kävi todellä lähellä toista sijaa, mutta pari todella hassua mokaa vei sen.
Anubis oli selvästi Nightslayeria parempi balanssissa ja todennäkösesti jäykemmillä öljyillä olisi päässyt haastamaankin sitä.
Modi ajettiinkin sitten toisilla rinteillä illalla. Rinteessä oli niin kiveä kuin hienoakin hiekkaa.
Modin radat olivat erittäin haatavia. Ratojen alut olivat melkein vaikeampia kuin normaalisti ajettujen ratojen loput.
Pienien kivien ja kovien kieleikkeiden aliohjaaminen ei yhtään auttanut taakkaa.
Ahmiontti oli siihen maastoon aivan liian korkea. Se ei pystynyt millään saralla haatamaan Kid Willysia ja Toxoa ensimmäisenä päivänä.
Toxo meni omia menojaan toisenakin päivänä.
Unlin toinen päivä olikin sitten tiukkaa taistoa, jossa tolpat ratkasivat homman. Se ajettiin samalla rinteellä, jossa modin molemmat kisat.
Ainoastaan viimeinen pätkä tarjosi selkeän haasteen parin kielekkeen hypyssä, jota ei yksikään auto päässyt.
Koska edellinen ilta oli mennyt Norjalaisleirissä juhliessa, ei aamulla ollut aivoja laittaa Anubista kuosiin ja vaihtaa sähköjä modista.
Näin ollen kovan vastuksen tarjonnut tanskalainen pääsi myös palkinnoille

.