Noniin, takana on sitten ensimmäiset mätöt hiekalla Routaneito II:lla, pientä analyysiä itselle muistiin.'
Kisaan lähdettiin hyvin mielin, kun TWF III sujui loistavasti, mutta se mikä toimii lumella ei ole sama
hiekalla, joten oletettavasti edessä on säätämistä ja totuttelua, mutta niin pitääkin, että hommassa
pysyy juju ja saa ahertaa, sitten kauden lopussa kerätä hedelmät
Jakso 1 = 250p + CUP PISTE Ensimmäinen jakso osui nappiin hienosti, eikä sitä tätä paremmin olisi voinutkaan ajaa, tällä kokemuksella.
Yksi pakki kinkkisessä paikassa, eikä sekään "virhe", autossa riitti tällä jaksolla vielä hyvin puhtia, joten
nappiin meni ja CUP-piste tuli otettua.
Jakso 2 = 300p + CUP PISTEToinen jakso tarjosi oppitunnin sivuttaisajosta ja se meni hienosti, vaikka merkkejä tulikin se kolme, osin
tosin pakosta tiettyjen linjavalintojen johdosta. Hyvin sumplittu ja tästäkin CUP-piste kajahti, joten kisa
alkoi alun osalta todella hyvien pisteiden kera.
Jakso 3 = 90pSurmanhetki... tehot eivät riittäneet 110p pidemmälle, hirveetä seilailua ja tultiin 100p porttien alapuolelle
-> suoritus päättyi. Tämän jälkeen alkoi ZT:n kanssa setvintä, että missä on se teho, joka kaasulta puuttuu.
No siinä hetki jos toinen vierähti, kun selviteltiin onko moottori sökö, akut vai mikä ja ohjaimesta kaasusäätö
toistepäin + motinjohdot ja kappas, kun sai enemmän tehoa kaasulle, ei pakille. Kallis virhe, tehot riittivät
pari ekaa jaksoa, mutta kolmosjaksolla tehottomuus löi käytännössä naulat minun hautuuarkkuuni, kun
vastassa ei ole eskarivaiheen kuskeja, vaan yksi maailman parhaista...
Jakso 4 = 150pNopeutta oli, mutta siinä kärsittiin liiallisesta kaasutehosta suhteessa kääntöprosenttiin, joten jäätiin rontti
13sek Mercurylle ja automaatti 150 pojoo. Tämän jälkeen trimmailin kaasua miedommaksi ja käänöä suhteessa,
että sopii omaan käteen paremmin. Nyt se arkku oli jo naulattu, pappi virren viritellyt ja hauta laskeutui...
Jakso 5 = 170pKaasu-kääntö oli nyt hyvä, mutta linjavalinta 150 porttien jälkeen jäiseen sivuttaisajoon oli kohtalokas, päin
lumikökkärettä ja ulos radalta. Liian jyrkkä linja, mutta näin kävi, oppia oppia...
Jakso 6 = 140pRankka rata, jäätä, lunta ja pisteitä ei herunut Mercuryllekään montaa enempää, ei oikein ollut 150p jälkeen
tehtävissä, simmut kii ja toivon varaan.
Yhteenveto:Ensimmäinen hiekkapohjaisella alustalla ajettu kisa meni oppimiseksi sekä auton säätöjen hakeluksi. Jousitus
tuntui hyvältä, ei jäänyt kiinni ja otti pehmeästi vastaan. Eniten säätämistä kaasun ja käännön tehokkuuden
"synkronoimisessa", jotta löytyy itselle sopiva tempo (auto pysyy händyssä ja pisteitä ropisee). Muutoin oli
hauskaa ja nuo pari jaksoa kun olisi miedommalla kaasu-kääntö logiikalla päässyt ajamaan, niin tiukempaakin
olisi ollut, mutta tästä on hyvä jatkaa, kaiken ei kuulu olla heti valmista, se olisi silloin tylsää, kehitetään
nyt alkukeväästä, kun on mahdollisuus ja isketään sitten Finland Cupissa!
Kiitos ZT:lle ja Mercurylle oivasta vastuksesta ja vertailukohdasta!
Ps. Videoo tulloo kaiketi jossain kohtaa.